tiistai 20. marraskuuta 2007

Arjen juhlaa (osa 5: tiistai)

Opossumit:
Tämä taitaa olla ensimmäinen kerta, kun esittelemme arkisessa sarjassamme neule- tai villatakin. Arkinen, mutta juhlava; wanhahtava, muttei uusvanha.. villatakki edustaa klassisuutta ja myös käytännöllisyyttä: onhan se lämmin, mutta napit tuovat tuovat mukanaan lämmönsäätelyjärjestelmän, joka on äärimmäisen käytännöllinen, ainoastaan luukkuhousuista löydät saman funktionaalisuuden.

Kuvassa näkyvä, kukka-kuvioinnilla varustettu villatakki on ollut minulla pari vuotta, mutta en ole sitä liiemmin käyttänyt. Istuvuus ei näet ole ykkösluokkaa. Voisin kuvitella, että jos ompelisi yhden tai pari nappia lisää, niin tästä saisi astetta paremman. Ostin tämän jo kertaalleen mainitusta Jyväskylän Eko-centeristä, kaksi euroa. Syy ostoon oli kuviointi. Takki on tehty Italiassa ja siinä on prameat napit, tosin nekin voisi aina korvata kultaisilla...
Alla oleva paita on UFF:ltä. Se on pitkähihainen, mutta minulla on lähes samanlainen, jossa on lyhyet hihat. Ostin ne samalla kertaa, koska hinta oli sangen miellyttävä. Taisi olla siinä viiden euron rajapyykillä. Materiaali on liukas ja pehmeä (ts. tekokuitu) polyesteri-acetaatti- cocktail ja tuntuma on lähinnä sellainen, että olet siwan kassalla ja mietit, että laitoitko paitaa päälle ollenkaan. Tuokaamme esille, että vielä heinäkuussa hiukseni olivat tämän paidan väriset. Lisätään vielä yhtälöön Helsingissä sijaitseva nepalilainen ravintola, jossa on samanväriset seinät, niin saadaa sirkustemppu, joka kulkee nimellä 'leijuva pää'.
Housut perinteistä H&M-kamaa; perusfarkut, jotka istuvat melkein niin hyvin, kuin toivoisit, mutta eivät ihan.. samalla kun rupeat miettimään istuvuuden kehnoutta, joku enkeli / demoni olkapäälläsi muistuttaa millä hinnalla nämä lähtivät kaupasta kotiin (19 €). Vyö onkin jo vanha tuttu sunnuntailta.

Pahoittelen huonohkoa kuvanlaatua, syytän valaistusta, kotini pientä kokoa, ja kuvauspaikkojen huonoa tarjontaa em. puitteissa.

Huomaa tuima ilme ja kadonneet kädet.

Ei kommentteja: