Arjen juhlaa (osa 2: lauantai)

Ei itketä lauantaina! Näin laulaa Anita Hirvonen ja näin laulan myös minä. Minua ja Anitaa yhdistää moni muukin tekijä: olemme näet kotoisin samalta paikkakunnalta ja lisäksi meitä molempia miellyttää ylenmäärin sähkönsininen.

Eilen tutustuimme harmaan värittämään maailmaan, tänään siirrymme väreihin, tarkemmin sanottuna kahteen pääväriin, siniseen (sähkö) ja punaiseen. Näinkin suuri lämpimän ja kylmän kontrasti saattaa olla monelle kova pala, varsinkin henkilökohtaisessa pukeutumisessaan, mutta minä uskon siihen vakaasti. Mottomme olkoon: "Jos teräsmies, niin miksen minäkin?" Tästä ei ole pitkä askel siihen, että alamme pukemaan alushousut farkkujemme päälle.

Äläkä myöskään rajoita itseäsi sitomalla näiden kahden värin käyttöä toisiinsa, sillä näin intensiivisen värin saa korostumaan helposti myös käyttämällä sen rinnalla esimerkiksi valkoista (tai harmaata).

Ostin nämä siniset farkut viime heinäkuussa jostain nuorten kaupasta, taisi olla Jim&Jill. Hinta 10 € ja se, että olin halunnut siniset housut jo jonkin aikaa saivat minut tarttumaan tilaisuuteen oitis. Housujen takamuksessa oli merkki, joka ei mielestäni sopinut yleisilmeeseen (tiedän tällaiset asiat tietysti paljon paremmin, kuin vaatteen suunnittelija), joten repäisin sen yksinkertaisesti irti. Paita Jack&Jones, ostettu pari vuotta sitten, en muista hintaa mutta oli melko halpa; 5-10€. Alla oleva puna-valko-ruudullinen kauluspaita on ostettu pari kuukautta sitten Fredan UFF:lta, se oli myös aika edullinen. Tässä paidassa on valkoiset napit, mutta yksi niistä irtosi, kun ovenkahva tarttui siihen Järvenpäässä. Tästä sainkin taannoin idean, että irroittaisin kaikki napit ja korvaisin ne hieman erinäköisillä, esimerkiksi kiiltävillä mustilla, tai peräti kultaisilla. Kultaisia vaatekappaleita minulla on aivan liian vähän, jos nyt pakotat luettelemaan kaikki, niin tässä tilanteessa muistan vain kultaisen kravattini. Sukat tässä asukokonaisuudessa ovat tummansiniset, mutta se ei haittaa, koska ne peittyvät kuvassa taaempana olevien lenkkareiden sisään.

Tahtoisin myös esitellä erään lempihuivini, joka näkyy kuvassa roikkumassa kaapinovesta. Näette, että punaisen ja sinisen teema toistuu tässäkin instanssissa. Huivi on jonkin ranskalaisen (jalkapallo-) joukkueen fanituote. Jossain vaiheessa halusin tosi kovasti jalkapallojoukkueen huivin, en tiedä miksi enhän edes välitä koko lajista. Uskoisin, että se liittyy mieltymykseeni kitsch-esineistöä kohtaan.. ja kai jalkapallohuivi on sitten kitsch. Tämä on myös ostettu UFF:lta, ettei vain ollut sama keikka, kun tuo paita tuli kanssani kotiin. Siltä samalta reissulta jäi haltuuni useampikin erilainen huivi...

Huomaa kuvassa näkyvä uusi innovaationi: Mainos- ja ilmaisjakelulehtien varastoiminen Zaran paperikasseihin. Minulla oli näet kaksi ongelmaa. Minulle alkoi kertyä paljon erilaisia paperikasseja, joita vain ei tule niin paljon käytettyä, kuin muovikasseja. Niitä taas tuntuu menevän joka koloon, esimerkiksi juuri roskapussiksi. Minulle alkoi myös kertyä eteiseeni suuren suuri määrä mainoksia, koska en koko syksyn aikana ole saanut askarreltua 'Ei mainoksia'-lappua oveeni. Sitten, hypähtäessäni eteisessä mainoskasan yli, jokin ratas päässäni pyörähti ja sain tämän idean. Hehkulamppu pääni päällä! Kaksi kärpästä yhdellä mainoskasalla. Toimii myös loistavana tilaelementtinä erilaisissa kuvaustilanteissa...