Kurkkaus kevääseen

Aijai kun aurinko hellii! Ja kas kun varkain olen pukenut päälleni ainoastaan kirpputorien aarteita!

Suomen (ja Kanadan) talvessa on se vika, että ne lämpötilat tuppaavat laskemaan niin alhaisiksi, että vannoutunut hameiden käyttäjäkään ei pysty ihan joka päivä lempivaatteitaan pitämään.

Onneksi lopulta tulee kuitenkin kevät!

Tämä hame on yksi lempihameistani. Se on merkkiä Vuokko, ja löysin sen Oulusta Second Top Boutiquesta. Suosittelen Oulun reissulla piipahtamaan tässä liikkeessä. Kyseessä on Pelastusarmeijan kirpputori, joka on erikoistunut merkkivaatteisiin. Hameen hintaa en muista, mutta arvioisin sen johonkin kympin tienoille. Hameessa viehättävät raitakuvio ja rauhalliset värit.

Vyötäröä koristaa täältä Kanadasta ostettu nahkavyö. Kirpputorilla pulitin siitä 2-3 euroa. Pelastusarmeijan täti vielä korosti, että huomaathan, että tämä on kalliimpi kuin ne muut. Tajusin, katsos ihan syystä otinkin tämän aidon nahkavyön enkä niitä halpoja materiaaleja, vaikka ne olisivatkin olleet vain dollarin kappale...

Toppina minulla on paikalliselta pikkukirpputorilta ostettu toppi , josta maksoin parisen euroa. Materiaali on sellainen  ryppykangas, joka venyy ja paukkuu ties vaikka kääräsen sen nojatuolin päälliseksi... No, ei nyt sentään, mutta sanotaanko näin, että vaikka tästä lihoisin 10 kiloa niin tämä toppi tulee mahtumaan!

Päivää!

 

Kevät tuntuu jo kolkuttelevan ovilla. Parina päivänä olen ollut ulkona jopa ilman pitkähihaista paitaa! Varma kevään merkkikin nähtiin eilen - nimittäin lakkasin varpaankynnet! 

Keväällä tekee mieli pukeutua kukkakuosiin ja niinpä tein muuten tänään! Pari viikkoa sitten heräsin tunsien pakottavaa tarvetta pukea juuri tämä mekko (kyllä, se on oikeasti mekko) ylleni. Oi, mikä pettymys olikaan kun tajusin pakanneeni tämän (sekä kaikki muut kukkakuosini) jo muuton alta. Olimme nimittäin etukäteen jo helpottaneet itse muuttopäivän tuskaa viemällä osan tavaroista/vaatteista jo uuteen kämppään (joka sijaitsee parin tunnin päässä). "En mä näitä mekkoja tartte tällä viimeisellä viikolla..." Sarjassamme kuuluisia viimeisiä lausahduksia...

Nyt kun muutto on jo takana päin ja aurinko hellästi naamaani pisamoittaa, päätin siis ottaa nyt takaisin tuon päivän ja pukea tämän mekon. Mekko on Lindexistä, maksoi muistaakseni 20 euroa (taisi olla joku alennus). Toppi on paikallisesta Warehouse One -liikkeestä, ehkä viitisen euroa. Vyö on Vero Modan (10 €) sekä paita vanha Kanadan löytö kirpputorilta.

P.S. Muutin vahingossa Kanadaan.

Hellemekosta ei tietoakaan

Moi! Näin kun Suomen suvi näyttää parastaan on hyvä minunkin kirmata sisätiloihin ja kirjoittaa sananen tai toinen tähän blogi-juttuseen! Voisin selitellä ummet ja lammet kiireestä ja muusta mutta jätettäköön se sikseen ja siirrytään suoraan siihen, mikä arvon lukijoita eniten kiinnostaa... eli mitä mulla on päällä, paljonko se makso ja millon oikein aion leikata tukkani...

Näistä kuvista voi silmiä siristämällä ja katsetta kohdistamalla huomata että minulla on ylläni vaate jos toinenkin. Paitana komeilevat Kanadasta ostettu perustrikoo sekä H&M neuletoppi (5 € alennusrekistä) ja vieläpä ihan sulassa sovussa. Housutkin on, ja ne hieman näkyvät pilkottavan eli kyseessä on KappAhlin musta-harmaa-valko-puna-ruudulliset kapealahkeisen pöksyt (5 € !). Korviini olen ripustanut puolestaan maatuska-aiheiset korvakorut, jotka ovat Pietarin tuliaisia itselleni Maaliskuulta. Ostin niitä kolmet kun olivat melko hyvän hintaisia!

Viimeaikoina vierailuni kirppiksille on harmittavasti vähentyneet. Syytän tästä sitä että Kontti muutti "kauas" ja sitä että olen ollut kesätöissä jo reilun kuukauden eikä minulla ole siis viikolla aikaa lorvia pitkin kaupunkia. Ehkäpä tämän voisi kuitenkin korjata ensi viikonloppuna jos sää sallii polkupyöräilyn!

Mutta! Siirrytäänpä hiusprojektiini! Minulla on tällä hetkellä tällainen kerrostettu kutri, joka on periaatteessa ihan ok mutta ei ollenkaan sellainen hiusmalli mitä itse haluaisin itselleni. Siispä kampaamoaika on haaveissa ja ehkäpä jo huomenna varattuna (=palkkapäivä)?! Haluaisin itselleni sellaisen graafisen polkkatukan. Huom! Siihen olen tähdännyt jo kahdella edellisellä kampaamokäynnillä mutta aina siinä käy niin, että "mäpä kerrostan tätä sun tukkaa vähän". Ja mä aina unohdan vastaväitteet yhyy!

P.s. Mulla ja mun kavereilla on puutarhapalsta ja kastelen tuossa mun taimia, jotka on muuten tuettu drinkkitikuilla.

Queen Bitch

Sen lisäksi, että kirjoitan blogeja aktiivisesti (lausu epäillen), seuraan myös useampaa blogia. Viime aikoina olen lievästi rakastunut Kingdom of Stylen Kuningattariin.

Heidän Majesteettinsa Kuningattaret Michelle ja Marie kirjoittavat mielestäni hyvällä sykkeellä ja humoristisesti. Molemmat seuraavat suunnittelijoita ja postaavat catwalk-kuvia. Itse ainakin olen jokseenkin kyllästynyt niihin iänikuisiin baby-doll- asuihin lukuisissa blogeissa ja joo, onhan se kiva, että sillä yhdellä on se lohenpunainen Tigerin shortsipuku, mutta ne trendit tulee ja menee. Näillä tyypeillä on tyyliä ja makua ja he vievät asiaa eteenpäin, eivät vain seuraa ja toteuta trendejä.

Queen Michelle myös postaa melko säännöllisesti kuvia omista asuistaan. Ykkösiä kaikki, sanon minä. Välillä huomaan haukkovani henkeä, kun mietin, minkälainen vaatekaappi tuolla kuvan rajojen takana mahtaa olla. Tarjolla myös melko innovatiivisia tee-se-itse- projekteja, kuten inkkari-rintapanssari.

<3

Jatketaan oman tyylin määrittelyllä tuonnempana. Hyvää alkukesää!

(Tulipa paljon vä-li-vii-vo-ja)

Viuhahtaja

Tuleeko Konttiin liikaa kolauttavan hyviä takkeja vai onko minulla itsetunto-ongelma, jota yritän korjata ostoksia tekemällä? Ehkä vähän molempia, mutta vielä on naulakossa tilaa ja kaupasta saa hengareita.

Kävin siis eilen Kontissa jokaviikkoisen tapani mukaisesti. Edellisestä kerrasta oli jo vähän aikaa. Annoin sen paikan olla hetken rauhassa, koska viimeksi ostin sieltä tuolin ja jalkalampun, ja vaikka sekään kaupanteko ei ollut tuhoisa lompakolle ajattelin, että ehkä en kiusaa itseäni enempää, koska selvästikin nähdessä hienoja juttuja halvalla en voi vastustaa kiusausta. Se on vaan niin, että monet kirpparilöydöt samaistaa uniikkituotteisiin.

Tämä takki on todella kevyt ja pehmeä, mutta myös läpäisi tämänpäiväisen semimyöhäiskevättalvisään koetukset lämmittäen kiitettävästi. Hieman ensin epäilytti väri, mutta toisaalta se on arveluttavuudessaan hellyyttävä. Parikymppiä.

Nahkasaappaat (Buttero) on hankittu Barcelonan matkalla vuodenvaihteessa.

Huivi LV / Ruuturouva.

Lämpökerraston alaosa Ski-point.

Jo onkos tullut kesä nyt talven keskelle...

Ajattelin, että näin uuden vuoden myötä olisi hyvä tilaisuus liittyä taas seuraanne, arvon lukijat. Tiedättehän vanhan sanonnan "uusi vuosi, tiuhempi postaustahti"... Tässä (vihreä) kuva jo varmaankin parin kuukauden takaa. Mukana myös vilaus uusista silmälaseistani, jotka ovat merkkiä Chanel (ostettu jo kyllä heinäkuussa että uudet ja uudet...).

Aluksi olisi hyvä varmaankin kertoa miten tähän asuun päädyttiin. Kerran Tuomas puki minut kultahameeseen (mallia levoton ja 80-luku), leopardipaitaan sekä mustaan liiviin, jossa kohokuvioita. Tästä on kuva todisteena, mutta en viitsisi sitä tähän laittaa... Asu ei saanut suosiota kuin Tuomaan taholta, mutta muistan vieläkin elävästi kuinka hän hoki "pattern on pattern, pattern on pattern...". Tässä asussa leikittelemme siis hieman kuvioilla!

Hame on Kanadan tuliaisia itselleni (kirpputorilta, merkkiä Zara basic). Paita, joka on oikeasti tunika, on Indiskasta ostettu. Laukku on syksyn kirpputorilöytöjä Kontista, hinnan muistelisin olevan kolmen euron tienoilla. Verhot on pelastettu ystävän (nyk. ex-)poikaystävän ostaman talon varastosta.

P.s. Olen nyt Kanadassa, mutta palaan euroopan apajille muutaman päivän päästä, eli syntymäpäivänäni (jippijaijee...).
P.p.s. Muuten, täällä ei ole läheskään yhtä monta kivaa vaatekauppaa kuin Suomessa. Sain Joulupukilta lahjakortin ostoskeskukseen (käy siis kaikkiin kauppoihin). Kolusin jo koko (suht hyvänkokoisen) ostoskeskuksen läpi enkä löytänyt oikein mitään. Ei huolta, menen vielä uudestaan eli lahjakortti ei kyllä jää käyttämättä. (Note to self: tästä aiheesta voisi kyllä jatkaa myöhemminkin.)

KKK (koiraa karvoihin katsominen)

Monilla ihmisillä on hiukset päässään. Myös itse kuulun tähän joukkoon. Kerran elämäni aikana minulla on ollut pitkät hiukset, ne olivat myös hyvin tummat ja siihen se hiuksien kasvattaminen sitten loppuikin. Halusin näet yllättäen palata vaaleampaan hiusten sävyyn ja helpoin keino saavuttaa tämä lopputulos oli leikata hiukset. Olin myös alkanut jossain vaiheessa itse säveltämään kuontaloa gillette mach 3- terälläni ja homma kai vähän riistäytyi käsistä...

Nyt, pitkän odottelun jälkeen olen saanut motivoitua itseni kasvattamaan hiuksia. Innoitusta tähän olen saanut parturi-kampaajilta, jotka joka kerta leikatessaan hiuksiani päivittelevät, miten paksut hiukset minulla on ja kuinka heillä taas ohuet lirut. On kuulemma epäreilua, että minulla, lyhythiuksisella miehellä on vieläpä nopea hiusten kasvu tuuhean karvan lisäksi. Siispä hiukset kasvakoot. T: nimimerkki Tähkäpää.