Mekkotuulella

Olen mekko- ja hamenaisia. Ravintolassakin menen aina hameen kuvalla varustettuun wc-koppiin (tässä kohtaa sopii naurahtaa). Lempihameaikaani ovat kevät ja syksy; ei liian kylmä, ei liian kuuma. Talvisin pidän usein mekkoa housujen päällä kun ei kylmyydeltä ilkeä pelkissä sukkahousuissa.

Tänään puin ylleni erään lempimekoistani. Ostin sen Ottawasta kirpputorilta accompanied by Marilyn, ns. anoppikokelaani. Pidimme molemmat mekon levottomasta värimaailmasta. Rahavarojani tämä komeus vähensi muutaman euron verran. Mekon väritys on todellakin melko uskalias, jopa hieman silmiä särkevä. Olenkin tällaisten vaatekappaleiden ystävä (vrt. pinkki toppatakki) ja pyrin etsimään kuvioita, värejä ja väriyhdistelmiä, jotka ovat niin ärsyttäviä/ kauheita, että ne ovat oikeastaan todella hienoja.

Kuvan helminauha ja vyö ovat myös kirpputoreilta haalittuja. Villatakki (Lindex, n. 10 €) sekä housut (Sokos, 20 €) ovat jo täällä nähdyt uutena mutta alennuksesta ostetut.

Mutta katsokaapas, kuinka "hienosti" piilotinkaan sotkun tuonne nurkkaan. Hah! Harjoittelen tätä vielä tulevia kuvia varten.

Arjen juhlaa (osa 5: tiistai)

Opossumit:
Tämä taitaa olla ensimmäinen kerta, kun esittelemme arkisessa sarjassamme neule- tai villatakin. Arkinen, mutta juhlava; wanhahtava, muttei uusvanha.. villatakki edustaa klassisuutta ja myös käytännöllisyyttä: onhan se lämmin, mutta napit tuovat tuovat mukanaan lämmönsäätelyjärjestelmän, joka on äärimmäisen käytännöllinen, ainoastaan luukkuhousuista löydät saman funktionaalisuuden.

Kuvassa näkyvä, kukka-kuvioinnilla varustettu villatakki on ollut minulla pari vuotta, mutta en ole sitä liiemmin käyttänyt. Istuvuus ei näet ole ykkösluokkaa. Voisin kuvitella, että jos ompelisi yhden tai pari nappia lisää, niin tästä saisi astetta paremman. Ostin tämän jo kertaalleen mainitusta Jyväskylän Eko-centeristä, kaksi euroa. Syy ostoon oli kuviointi. Takki on tehty Italiassa ja siinä on prameat napit, tosin nekin voisi aina korvata kultaisilla...
Alla oleva paita on UFF:ltä. Se on pitkähihainen, mutta minulla on lähes samanlainen, jossa on lyhyet hihat. Ostin ne samalla kertaa, koska hinta oli sangen miellyttävä. Taisi olla siinä viiden euron rajapyykillä. Materiaali on liukas ja pehmeä (ts. tekokuitu) polyesteri-acetaatti- cocktail ja tuntuma on lähinnä sellainen, että olet siwan kassalla ja mietit, että laitoitko paitaa päälle ollenkaan. Tuokaamme esille, että vielä heinäkuussa hiukseni olivat tämän paidan väriset. Lisätään vielä yhtälöön Helsingissä sijaitseva nepalilainen ravintola, jossa on samanväriset seinät, niin saadaa sirkustemppu, joka kulkee nimellä 'leijuva pää'.
Housut perinteistä H&M-kamaa; perusfarkut, jotka istuvat melkein niin hyvin, kuin toivoisit, mutta eivät ihan.. samalla kun rupeat miettimään istuvuuden kehnoutta, joku enkeli / demoni olkapäälläsi muistuttaa millä hinnalla nämä lähtivät kaupasta kotiin (19 €). Vyö onkin jo vanha tuttu sunnuntailta.

Pahoittelen huonohkoa kuvanlaatua, syytän valaistusta, kotini pientä kokoa, ja kuvauspaikkojen huonoa tarjontaa em. puitteissa.

Huomaa tuima ilme ja kadonneet kädet.

Arjen juhlaa (osa 4: maanantai)

Maanantai on monien kiroama päivä, työt alkavat taas viikonlopun jälkeen ja palaamme kukin arkeemme. Tiedän ainakin, mitä mieltä itse olin tästä päivästä tänä aamuna klo 8:30, kun alakerran naapuri alkoi poraamaan betoniseinää, näin täyttäen koko rakennuksen sulosoinnulla. Kuvittelin, että oli vielä sunnuntai ja olin valmiina menemään alas kusemaan sisään hänen postiluukustaan, kun sitten muistin eilisen postaukseni ja sen otsikon, jossa mainittiin sunnuntai..
Minä pidän maanantaista ja olen aina pitänyt. Kaiken lisäksi koulupäivä alkaa virallisesti vasta klo 12 ruokailulla, joten saan nukkua vähän myöhempään.

Nykyään, kun menen kirpputorille, etsin erityisesti mm. Lacosten vaatteita. Niitä löytyy yllättävän hyvin, suuri osa on varmasti peräisin 80-luvulta, kun koko Suomi tuntui olevan Lacosten pauloissa (näin muistan omasta lapsuudestani). Kaikkihan tietävät pikee-paidat, mutta sama talo on tehnyt laadukkaita neuleita ja tietysti myös kenkiä, mutta ne moni ostaa ennemmin uutena. Eikö vain?
Tämä Lacosten vihreä neule on ostettu SPR:n kirpputorilta Äänekoskelta, maksoi 2 euroa. Se on jo hieman nyppyyntynyt, mutta tämä on pian korjattu. Voisi kuvitella, että paita on ollu käytössä useita vuosia ja siihen suhteutettuna nyppyyntymis-aste on pieni. Vrt. H&M:n 'merino'-villaneule, joka nyppyyntyy puolessa tunnissa, nimimerkillä kokemusta on.
Paidan alla oleva roosan värinen kauluspaita on yhteisesti Äidiltä ja Joulupukilta.
Housut ostin viime heinäkuussa, kun tarvitsin työhousut. Halusin napakat, tummat farkut, joita voisi käyttää useissa eri tilanteissa. Nämä J. Lindebergin indigonsiniset pöksyt löysin JC:ltä alennuksesta, hinta 45 euroa. Väri on pysynyt aika tasalaatuisena ja intensiivisenä, vaikka olen pessyt nämä jo useampaan kertaan, vielä näillä printtaa monet siniset pyllynjäljet valkeisiin Ikea-sohviin.
Vyön ostin Usa:sta syksyllä 2006. Siinä on kukka-aiheinen kuvio ja se on kapeahko, siksi pidin siitä. Yhdysvalloissa oli tosi vaikea löytää kahta asiaa: asiallisia vöitä ja housuja, joissa persus ei roikkunut polvien korkeudella. Siellä mistä ostin tämän vyön oli molempia edellä mainittuja, mutta en ehtinyt tutustua kuin vyöosastoon. En muista kaupan nimeä, mutta naapurissa oli Louis Vuitton. Hinta kohtalainen parikymmentä dollaria.
Kengät ovat myös kesältä. Ostin ne netistä, yoox.com-verkkokaupasta, reilu parikymppii. Satuin löytämään sieltä vähän halvemmalla, kuin mitä kaupassa pyysivät.. Olin jo jonkin aikaa halunnut Le Coq Sportif:n kengät. Ovat muuten tosi kätevät myöhäisillä roskapussin vientireissuilla..

Vihje sinulle trendejä seuraava, joka et halua, että salainen, pinnallinen paheesi paljastuu: kun olet käynyt shoppailemassa H&M:lla, käännä kotiin tullessasi kaupasta saamasi muovikassi nurinpäin. Näin pystyt käyttämään pussia ja välttymään naapuriesi hyljeksinnältä.

Arjen juhlaa (osa 3: sunnuntai)

Seitsemäs päivä, sunnuntai, lepopäivä. Täytynee myöntää, että itse käytän tämän lepopäivän työskennellen eli maalatessa. Toisaalta, joku insinööriystävistäni saattaisi sanoa: "Maalatessa!!1 No eihän se oo työntekoa!" Tämän logiikan mukaan olisin siis hieman lähempänä kristillistä ideaalia.. Täältä tullaan pyhäkoulu.

Eroaako sunnuntaipukeutuminen jollain tavalla muiden päivien keskiarvosta? Omalla kohdallani voin sanoa, että ei juurikaan. Toisinaan saatan olla poissa kaupungista tai väsynyt edellisen illan juhlimisesta ja tästä syystä pitää lepopäivän, jolloin pukeutuminen noudattaa oloasun kaavaa.

Kokeiluni kolmantena päivänä en valinnut erityistä teemaa pukeutumiselleni. Ensimmäinen ajatus liittyen päivän asuun johti minut tämän siniharmaan paidan jäljille. Vaatekappale on ostettu Jyväskylän Ekocenteristä (Gummeruksenkadulla) parin euron hintaan. Olen tehnyt siellä monta hyvää ostosta ja voin suositella kaikille. En ole käynyt mainitsemassani paikassa lähiaikoina yhtä aktiivisesti, kuin silloin vielä pari vuotta sitten, kun tämäkin paita on hankittu ja käsittääkseni valikoima ei ole nykyään yhtä laaja. Tästä huolimatta, voin suositella. Hihat ovat hieman liian lyhyet, samoin kuin paita muutenkin on lyhyehkö, mutta näin vyö pääseekin paremmin esille.
Vyö on ostettu Jack&Jones:sta kesällä, en muista hintaa.. Reilu kymppi? Halusin vähäsen kapeamman vyön, joka ei olisi perinteinen ruskea tai musta ja tämä osui silmääni. Väri on oranssin ruskea ja täytyy myöntää että tykästyin myös solkeen..
Housut ostin reilu kuukausi sitten JC:ltä. Kyllä, myönnän, että käyn vielä nuorten kaupoissa, vaikka olenkin jo aikuinen nuorimies. Tieto saattaa järkyttää joitain teistä, mutta toivon, että pystyisitte vielä katsomaan silmiin, kun törmäätte minuun Prisman lihatiskillä. Housut (Pepe Jeans) miellyttivät minua välittömästi, koska ne ovat rennon malliset, mutta lahje on silti suora. Olivat vielä alennuksessa, hintana 35€ ja tämä sopi lompakolleni. Väri oli myös mieleeni, en välitä enää kovin kuluneen näköisistä malleista.
Aluspaitana on H&M:ltä ostettu harmaa pikee. Tykkään näistä lyhythihaisista kauluspaidoista, koska niitä voi yhdistellä varsin luovasti; ne ovat tarvittaessa myös hieman asiallisempi valinta. Näitä on kiva keräillä eri värisinä.

Tarkkaavaisimmat teistä huomaavat, että uunissa on lasagnea. Se on tehty perjantaina eli syön sitä nyt kolmatta päivää, huomiselle se ei enää kyllä veny. Tehdessäni tätä ruokaa minut valtasi halu perustaa ruokablogi. Mainittakoon, että latasin siihen kolme jättimäistä valkosipulin kynttä, joten jos et pidä valkosipulin hajusta, ehdotan, että odottelet rauhassa ainakin akselille keskiviikko-torstai. Silloin voi jo olla turvallista tulla juttelemaan.
Lattialla on yksi lempiesineistäni, Mikki-matto. Se on varmaankin ollut alunperin siskoni matto, mutta olen sitä nyt muutaman vuoden käyttänyt. Halusin sen kuvaan silläkin uhalla, että osa töyhtöstäni leikkautuu pois kuvasta. Tykkään tästä matosta, koska se on piristävä ja värikäs. Lisäksi, en voi hyvällä tahdollakaan ohittaa 'Mikki Hiiri ovimattona'- symboliikkaa..
Kädessä muna, kuvausrekvisiittaa.

Viikon teema: kädet lanteilla

Katsastetaanpas kuinka taannoiset löytöni toimivat tosielämässä.

Paita (h&m) on ihanan iso ja pullea ja vaatii kaverikseen pienehkön alaosan. Tässä alaosan virkaa toimittaa välihousuni. (Älkää huoliko, laitoin kyllä housut kun poistuin ulkoilmaan.) Paidasta on muodostunut eräs lempipaidoistani. Mun jalat näyttää kuvassa todenmukaisen lyhyiltä. Kyllä, minulla on töppöjalat. Kaulassa pihakirppikseltä Kanadasta ostamani helmet ja korvissani uuden harrastukseni tulos: itsetehdyt korvariipustimet. Aion perustaa yrityksen joka tuottaa luonnollisesti miljoonia joten tulevaisuudessa minulla ei ole rahaongelmia. Hyvä!

Tässä taas Lindexin tunika, josta olen myös pitänyt kovasti (myös kaulakoru on samasta putiikista). Housut ovat Sokokselta (alennuksesta n. 20 euroa), kengät vanhat tutut Sallan kirpparilta sekä Seppälän villatakki (15 e alennuksen kera). Hieman harmittaa, että joutuu aina kiskomaan jonkun pitkähihaisen päälle mutta kun ei näillä keleillä paljoa naurata lyhythihaisessa. Kevättä odotellessa siis. (Toinen ratkaisu: ostan korvisbisneksestä saamillani rahoilla uusia pitkähihaisia paitoja.)


Oikealla tämän päivän vaatetusta. Kyllä näkee että on elämää nähnyt ks. ilme. Korvissa taas omaa kättenjälkeä. Lindexin paita ja villapaita (oli pakko napittaa kii ku joku oli porsas ja sotki). Helmet Kanadan kirppareilta ja housut sieltä suunnalta myös. Aika haasteellista oli löytää asumuksestani tarpeeksi siisti kohta kuvaamiseen.

Pidän tässä asussa erityisesti koruvalinnoistani: violetti ja sininen löytävät molemmat vastavärinsä korviksista. Viehätyn kovasti eri väriyhdistelmistä. Ystävät sanovat: "mä en kyllä ikinä vois noita laittaa, mutta sun päällä nuo näyttää upeilta". Muistakaa siis, että asenne on tärkein.

Nyt, hyvät naiset ja herrat, menen nukkumaan.

Arjen juhlaa (osa 2: lauantai)

Ei itketä lauantaina! Näin laulaa Anita Hirvonen ja näin laulan myös minä. Minua ja Anitaa yhdistää moni muukin tekijä: olemme näet kotoisin samalta paikkakunnalta ja lisäksi meitä molempia miellyttää ylenmäärin sähkönsininen.

Eilen tutustuimme harmaan värittämään maailmaan, tänään siirrymme väreihin, tarkemmin sanottuna kahteen pääväriin, siniseen (sähkö) ja punaiseen. Näinkin suuri lämpimän ja kylmän kontrasti saattaa olla monelle kova pala, varsinkin henkilökohtaisessa pukeutumisessaan, mutta minä uskon siihen vakaasti. Mottomme olkoon: "Jos teräsmies, niin miksen minäkin?" Tästä ei ole pitkä askel siihen, että alamme pukemaan alushousut farkkujemme päälle.

Äläkä myöskään rajoita itseäsi sitomalla näiden kahden värin käyttöä toisiinsa, sillä näin intensiivisen värin saa korostumaan helposti myös käyttämällä sen rinnalla esimerkiksi valkoista (tai harmaata).

Ostin nämä siniset farkut viime heinäkuussa jostain nuorten kaupasta, taisi olla Jim&Jill. Hinta 10 € ja se, että olin halunnut siniset housut jo jonkin aikaa saivat minut tarttumaan tilaisuuteen oitis. Housujen takamuksessa oli merkki, joka ei mielestäni sopinut yleisilmeeseen (tiedän tällaiset asiat tietysti paljon paremmin, kuin vaatteen suunnittelija), joten repäisin sen yksinkertaisesti irti. Paita Jack&Jones, ostettu pari vuotta sitten, en muista hintaa mutta oli melko halpa; 5-10€. Alla oleva puna-valko-ruudullinen kauluspaita on ostettu pari kuukautta sitten Fredan UFF:lta, se oli myös aika edullinen. Tässä paidassa on valkoiset napit, mutta yksi niistä irtosi, kun ovenkahva tarttui siihen Järvenpäässä. Tästä sainkin taannoin idean, että irroittaisin kaikki napit ja korvaisin ne hieman erinäköisillä, esimerkiksi kiiltävillä mustilla, tai peräti kultaisilla. Kultaisia vaatekappaleita minulla on aivan liian vähän, jos nyt pakotat luettelemaan kaikki, niin tässä tilanteessa muistan vain kultaisen kravattini. Sukat tässä asukokonaisuudessa ovat tummansiniset, mutta se ei haittaa, koska ne peittyvät kuvassa taaempana olevien lenkkareiden sisään.

Tahtoisin myös esitellä erään lempihuivini, joka näkyy kuvassa roikkumassa kaapinovesta. Näette, että punaisen ja sinisen teema toistuu tässäkin instanssissa. Huivi on jonkin ranskalaisen (jalkapallo-) joukkueen fanituote. Jossain vaiheessa halusin tosi kovasti jalkapallojoukkueen huivin, en tiedä miksi enhän edes välitä koko lajista. Uskoisin, että se liittyy mieltymykseeni kitsch-esineistöä kohtaan.. ja kai jalkapallohuivi on sitten kitsch. Tämä on myös ostettu UFF:lta, ettei vain ollut sama keikka, kun tuo paita tuli kanssani kotiin. Siltä samalta reissulta jäi haltuuni useampikin erilainen huivi...

Huomaa kuvassa näkyvä uusi innovaationi: Mainos- ja ilmaisjakelulehtien varastoiminen Zaran paperikasseihin. Minulla oli näet kaksi ongelmaa. Minulle alkoi kertyä paljon erilaisia paperikasseja, joita vain ei tule niin paljon käytettyä, kuin muovikasseja. Niitä taas tuntuu menevän joka koloon, esimerkiksi juuri roskapussiksi. Minulle alkoi myös kertyä eteiseeni suuren suuri määrä mainoksia, koska en koko syksyn aikana ole saanut askarreltua 'Ei mainoksia'-lappua oveeni. Sitten, hypähtäessäni eteisessä mainoskasan yli, jokin ratas päässäni pyörähti ja sain tämän idean. Hehkulamppu pääni päällä! Kaksi kärpästä yhdellä mainoskasalla. Toimii myös loistavana tilaelementtinä erilaisissa kuvaustilanteissa...

Arjen juhlaa (osa 1: perjantai)

Rakkaat opossumini, arjen pukeutuminen on meille kaikille niin läheinen asia. Jokainen meistä elää jokapäiväistä elämäänsä parhaansa mukaan: opiskelee, on töissä tai juoksee menemään citymarketin vaippaosastolla. Kaiken tämän keskellä ihmisen on vielä pukeuduttava, joka-aamuinen vaatekaapin hamuili voi kestää, henkilöstä riippuen, hyvinkin kauan.

Olen täten ottanut projektikseni käydä läpi arjen pukeutumista seitsemän päivän ajan. Sisällytän viikonlopun projektiini, koska joku saattaisi sanoa, että 'joo toi alottaa tollasen arki-ja-minä-projektin just perjantai-iltana kello miljoona, tosi reiluu", mut ähäkutti, myös lauantai ja sunnuntai on koettava tärkeinä päivinä, koska silloin juuri moni lopettaa välitämästä ja kulkee *helikopterihousuissa 24/7. Helikopterihousuista tulen kirjoittamaan ihan erillisen artikkelin, sen ne ovat vähintään ansainneet.

Tämän päivän asukokonaisuuteen pääsemmekin sujuvasti aasinsillan kautta (iiihaa), sillä edellisessä kirjoituksessani taisin mainita mieltymyksestäni harmaaseen. Apropoo.. tulen aina muistamaan, kuinka lukion äidinkielen opettajani kehotti meitä käyttämään äidinkielen yo-kirjoituksen aineessa mahdollisimman paljon aasinsiltoja, tätä sääntöä olen soveltanut myös muissa sfääreissä elämässäni ja kato! näin hyvin on mennyt.
Harmaa, tuo epävärien hurjan joukon avant garde eli kärkijoukko, kuinka se hiveleekään retinaa. Viime keväänä minulla oli meneillään aikakausi, jolloin halusin tyystin harmaat hiukset. Kirottua, mutta totta: perimäni ja siihen liittyvä hiusten korkea punapigmenttikonsentraatio estivät sen. Tai no olishan ne silkohapset saanu jos olis suostunu poltattaan karvansa nelin- viisinkertaisella blondaussatsilla, mutta mä kun halusin nimenomaan pitää ne hiukset. Harmaat hiukset jäivät siis haaveeksi, joka ehkäpä toteutuu, kun saavutan 70 vuoden virstanpylvään, Intohimoni harmaata kohtaan elää. Hankin siis nämä harmaat pöksyt H&M:n menneen kesän valikoimasta. Hintaa oli alle 30 euroa eli melko edullista. Harmaa poolopaita on Seppälästä, kyllä, Seppälästä. Voin sanoa, etten ole hirveästi tehnyt ostoksia Seppälässä. Minulla on kuitenkin tämä paita, joka oli huokea, hintaa oli peräti 8 € (ale). Paita on pari vuotta vanha. Lisäksi olemme laittaneet jalkaamme harmaat tennissukat (Äänekosken Ale-Makasiini), saatu lahjana.

Kuvan etualalla näet ruskean laukun, joka cliffhangerin tavoin johtaa meidät kohti loppuhuipennusta. Se on ostettu lähikirppikseltä eli Kierrätyskumppaneilta. Sanon niitä kuiteski kierrätyskavereiks, kun ne on vähän niinku kavereita ja kivoja kans. Laukku maksoi 2 euroa, siinä on monia ominaisuuksia, joista pidän: hinta, väri, tilavuus, materiaali.. Uskon, että laukku tulee vielä esille, myöhempänä ajankohtana, silloin kun sen aika koittaa.

*Helikopterihousut-
nämä housut on tehty erittäin kevyestä ja löysästä kankaasta. usein hyvin tilavat, saatetaan käyttää pyjaman alaosana. vyötärönauhoja käytetään pitämään housut ylhäällä. nimensä housut saavat ilmiöstä, joka ilmenee miehen etumuksen alueella, kun mieshenkilö liikkuu ripeästi ja ponnistelee ylös-alas(esim. naruhyppy) helikopterihousut jalassa.