Se ihana violetti mekko

Tein pari mukavaa mekkolöytöä kirpputorilta männäviikolla. Tässä esittelyssä näistä toinen eli vanha violetti, jossa mustia pieniä raitoja (ei taida näkyä kuvassa vaikka kuinka siristää, kiitos Suomen talven sekä hyvän valaistuksen). Kirpputoreilta etsinkin useimmiten mekkoja, takkeja, hameita, laukkuja sekä kenkiä. Topit niin usein kulahtaa pesussa ja ovat mallia napa näkyy. Tietysti iäkkäämmät, kunnon kankaasta tehdyt kestävät pidempään, mutta jostain syystä niitä ei muista etsiskellä. Housut puolestaan ovat siinä mielessä kinkkiset, että oikeaa kokoa tuntuu olevan vaikea löytää. Vaikka tyylin puolesta olisikin mukava pöksy niin voisi toiseen lahkeeseen kutsua kaverin kylään tai housut on kokoa barbie... Noh, yrittänyttä ei laiteta.

Palataanpa takaisin tähän kuvaan. Kyseinen uusi lempparimekkoni maksoi siis 4,5 e SPR:n Kontissa. Mekossa viehättää erityisesti muoto yhdistettynä väriin. Tuskin esim. harmaana olisi mekko aivan yhtä mieluinen. Mekko löytyi retro-osastolta ja päästää väriä vanhan kansan malliin (= omien havaintojeni mukaan nykyrytkyt hyvin harvoin päästävät väriä). Keskivartaloani korostamaan asetin vanhan kirpputorilta löytämäni vyön, jonka hinta on vaipunut unholaan. Erinomainen vyö vyötäröä kaunistamaan! Jalassa taitaa olla myös housut näin talviaikaan, eli olisko Jim&Jill mustat alaspäinkapenevat housut, jotka ostin ennen kuin pilli oli taas muotia. Muuta huomioitavaa kuvasta: kuten huomaatte, en ole vielä täysin purkanut muuttokuormaani. Syytän lumen tuloa sekä poliittista epävarmuutta maailmalla.

Uudessa asumuksessani on valitettavan vähän kaappitilaa: käytössäni on pelkästään yksi hyllykaappi sekä tupla henkarikaappi. Vaatteet mahtuvat toki, mutta eivät kovin käytännöllisesti. Ajattelinkin pistää kirpparipöydän pystyyn taikka lahjoittaa osan vaatteista pois. Tähän liittyen ks. vanha kirjoitukseni toisesta blogista koskien kirpparille päätyvien tavaroiden valitsemista ja sen vaikeutta.