Silmälasikäärme

Olen matkannut takaisin Joensuuhun. Matka oli pitkä ja raskas, mutta selvisin vihdoin perille. Myös astiasto selvisi matkasta, vaikka ajoittain epäusko sai minut valtaansa...

Ohessa hieman kuvia tuliaisista itselleni. Eksyin sitten Helsingissä myös hieman ostoksille. No, ei se mitään, ensi viikolla alkaa jo kesätyö!

Ensimmäisessä kuvassa on hamepuolta ostoksistani sekä ainoa (!) ostamani laukku. Kaikki ovat Kanadasta eri kirpputoreilta. Sinisävyiseltä näyttävä hame on luonnossa paljon vihreämpi. Pidän sen etumusnapituksesta, joka ulottuu alas asti. Musta-valkoinen hame on merkkiä Zara ja on kivasti tulppaanin mallinen. Erittäin mieluisa löytö minulle. Hameiden hinnat pyörivät siinä 4-6 euron paikkeilla, näin muistelisin. Laukku oli melko hauskan mallinen, joten pelastin sen omakseni parilla eurolla.

Sini-vihreäsävyinen mekko/ tunika on Indiskasta. Pidin kovasti vaatteen värimaailmasta eikä hintakaan ollut kovin suolainen: 7 € katosi lompakosta tämän hankinnan myötä. Kukonaskeltakki on Kanadalaiselta kirpputorilta. Hieman mietiskelin sen ostoa, mutta olkatoppaukset poistettuani siitä tuli melko hyvä kevyt pikkutakki. Hinta on valitettavasti vaipunut unholaan (kuten muu monikin asia näinä päivinä - aikaeroväsymystäkö tässä pitää syyttää?!). Tumma toppi on H&M:stä alennusrekistä, vaalea kauluspaita (mallia "opettajatar") on valtameren takaa kirpputorilta sekä valkoinen toppi jostain Kanadalaisesta vaatekaupasta (n. 7 €). Pahoittelen kuvan huonoa laatua, syytän siitä tärisevää kättä sekä huonoa valaistusta, eli perinteisellä sormenosoittelulla mennään.

Kokonaisuudessaan reissu oli oikein mukava. Kuviin eivät kaikki löytöni tällä kertaa päässeet, mutta varmastikin jossain vaiheessa tulen niitä esittelemään. Loppuun vielä kuva kesäisestä Joensuusta. Kas, kukas se siihen on eteen eksynyt, sinä saatat miettiä... No minähän se olen. Itse kynimäni etutukka on jo näköjään ihan ok-mallilla (aluksi joutuu parsimaan sitä n. joka päivä). Päällä on edellisen kuvan vaalea kauluspaita, Helsingin löytö H&M-villatakki (olisko ollut reilu kymppi) sekä Kanadasta tuomani helminauha (kirpparilta). Minulla on muutenkin melko kokoelma eri värisiä helmiä, ja joskus vieraat vähän ihmettelevät mistä olen löytänyt rahat moisiin. Katsos kun ne ei olekaan mitään vaatekauppojen ylihintaisia ripustimia... Kirpputoreilta niitä ainakin aikaisemmin löytyi melko hyvin ja edullisesti. En muista Suomesta viime aikoina löytäneeni, mutta Kanadasta niitä tarttui viime kesänä sekä nyt mukaani useammat. Kuvassa on korvissa aarikkaa sekä lasit Guy Laroche. Aika usein tulee positiivista palautetta noista laseista, mutta itseä alkaa kahden vuoden jälkeen jo pinkki ketuttamaan... Kävin jo ehkä vahingossa katsomassa laseja, siel oli sellaset Guccit 290 € + linssit... Katsellaan josko kesätienesteistä riittäisi rahaa lasiostoksillekin.

Kaukana

Anteeksi murmelit (sis. myös Tuomas) pitkä hiljaisuuteni. Katsokaas olen lentänyt aika monen kilometrin päähän eli Kanadaan keikoilemaan vuorostani. Vajaan kuukauden reissuni onkin nyt jo melkein lopussa ja joudun pakkaamaan mukana tuomieni kamppeiden lisäksi mm. neljä hametta, kaksi takkia, kahdet kengät, kaksi paitaa, kolme toppia, yhden lautapelin, kolme kirjaa, kaksi cd-levyä, yhden astiaston kahdeksalle henkilölle (lahja poikaystävältä, ks. kuva astiastosta alhaalta) sekä tuliaiset joita en tässä ala erittelemään... Onneksi otin mukaan yhden tyhjän laukun fiksuna tyttönä!


Vaateostokseni olen tehnyt miltei poikkeuksetta kirpputoreilta. Mukana taitaa olla vain yksi toppi, joka on uutena ostettu. Täällä ei ole itsepalvelukirpputorin tyyppisiä lainkaan (ei ainakaan silmiini ole osunut). Sen sijaan olen kolunnut Ottawan Salvation Army sekä Value Village -merkkisiä kauppoja. Pidän etenkin Value Villagen siististä esillepanosta kokojen mukaan. Hinnat, niistä en osaa sanoa juuta enkä jaata, sillä kävin lyhyen matikan ja nää käyttää täällä dollareita. (Tai no sanoisin että hinnat ovat ainakin alhaisemmat kuin Helsingin kirpputoreilla.) Näiden lisäksi on kirpputoreja, jonne voi viedä omat tavaransa myytäväksi (consignment store). Siis kuin meidän itsepalvelukirpputorit mutta omien pöytien sijaan vaatteet ovat järjestettynä eri vaatekappaleiden mukaan. Nämä ovat oman kokemukseni mukaan hieman hinnakkaita, mutta löytöjä voi silti tehdä. Vimppana haluaisin mainita alan harrastajien pitämät pienet kirpputorit. Löysimme aika kivan kyseisen lajin edustajan nimeltänsä Ragtime (43 Flora Street, Ottawa). Pienehkö tila oli melko täyteen ahdettu, mutta katseltavaa oli vaikka kuinka: eri aikakausien vaatteita, kenkiä, laukkuja. Myös miehet oli erinomaisesti huomioitu.

Suuntaa-antava lausahdus ostoksistani voisi olla vaikkapa "pastellivärit kohtaavat viiskytluvun kotiäidin". Tarkempaa esittelyä ostoksista myöhemmin, sillä kuumuus (kyllä) ja kesävaatteiden pitäminen on uuvuttanut minut. (Valhe: oikeasti en viitti alkaa ottamaan kuvia täällä anoppivanhempikokelaiden luona. Voitte varmasti kaikki kuvitella ilmeet kun minä ojennan heille kameran ja alan keikistelemään... "kumma suomalainen, puhuu kummaa kieltä jossa ei ole päätä eikä häntää, sanoo ettei lätyt siirapilla ole aamupala, nyt se on huulet törröllä kameran edessä").

Vinkki niille jotka kaipaavat neuvoja vaatteiden yhdistelemiseen hieman rohkeammin:
käydessä kirpputoreilla (ja miksei muissakin kaupoissa) joutuu usein sovittamaan vaatteita, jotka eivat ensisilmäyksella sovi yhteen. Minulle käy usein niin että kun laitan sovituskopissa epäsopivaksi tuomitun yhdistelmän, vaikkapa topin ja hameen, ylleni, suustani pääsee "voilà"! Hieman erikoinen yhdistelma toimiikin täydellisesti!

Sukkahousuritarikunta

Tänään löydätte minut jokapäiväisten arkipuhteiden ääreltä. Opiskeluun liittyvät uuvuttavat velvollisuudet ovat hellittäneet tai olen ottanut itsenäisesti vapaapäivän tälle illalle. Mitä parempaa tekemistä televisiottomalla nuorella miehellä voisi olla, kuin valkoisten paitojen silittäminen..? No, tietysti uunin puhdistamista lukuun ottamatta.
Kuvassa näette kaksi valkoista paitaa, jotka olen tänä vuonna ostanut. Molemmat ovat käytettyjä, joten hinta ei ollut paha. Silityslaudalla lepäävä, puoleen väliin napitettu paita on Helsinki10:stä ( ~ 10 € ) ja päälläni oleva Ralph Lauren ( 4 € ) on Joensuun Kontista... Eikä naureskella mielikuvalle 'Ralph Lauren päälläni' siellä...
Mikä virka valkoisella paidalla on? Minua miellyttää sen neutraali olemus ja kyky tulla huomioiduksi, olematta liian sun naamalla ie. in your face. Henkilökohtaisesti olen nykyään enemmän kiinnostunut valkoisista kauluspaidoista, kuin ennen. Ja mikäs siinä ollessa, kun niitä löytyy melkeen joka kiven alta.
Kaulassa roikkuu Isän Istanbulista tuoma arabi-vaikutteinen huivi, sen mukana tuli myös sellainen päänauha. Eli tätä on siis tarkoitus pitää päässä sen nauhan kanssa vrt. Jasser Arafat. Eräät Israelia sympatiseeraavat sukulaiseni karsastavat tätä huivia, itse asiassa, jos en olisi ollut niin nopea poika, kuin olin, tämä huivi saattaisi olla hukkunut, ihan niin kuin 'Che Guevara'- seinävaate, jonka teininä ostin ja laitoin seinälleni, josta Äitini sen korjasi pois ja hukkasi... Käytänkö blogeja anonyymeihin, passiivis-agressiivisiin hyökkäyksiin sukulaisiani vastaan? ehkä.

Ja mitä mulla on jalassa!!? No ne on hopean väriset sukkahousut, denieri 100! Ostettu ihan naisten osastolta H&M:ltä. Hankin nämä eräitä naamiaisia varten, joihin osallistuimme Marian kanssa. Otettiin teemaksi Jane Fonda Jane Fondan aerobic-videoista ja meistä pidettiin niin paljon, että saimme palkinnoksi hyvin pienen pullon kuohuviiniä. Lisäksi yks puolalainen tyttö tunki väkisin mun suuhun yhden popkornin.

Saksikäsi

Kävin visiitillä Helsingissä viime viikolla. Jätin hyvästit mieshenkilölle eli poikaystävälleni, joka matkasi lentokoneella kotimaahansa Kanadaan. Sitä ennen ehdimme kiertää hieman kauppoja ja kirppareitakin. Iso Roobertinkadun Fidasta ostin tämän kuvan sinisen hameen hintaan 6 €. Muokkasin sitä siskoni avustuksella lyhyemmäksi sekä alhaalta hieman kapeammaksi. Mielestäni ihan onnistunut ostos, varsinkin kun näinä päivinä tuo sinisen sähköinen sävy on kovasti mieleeni. Muistelisin, että nuorempana sininen ei silmääni oikein viehättänyt. Kai se on tämä kypsä (heh) 25 ikävuoteni, joka saa kaipaamaan hieman rauhallisempaa väriä kuin se vanha lempparini punainen.

Hameen kaveriksi paritin jännästi sivuilta pilkullisen mutta keskeltä yksivärisen Kanadan kirpputorilöytötoppini. Koko komeus täytyi kruunata vielä ruskealla villapaidalla (Kanadasta käytettynä myös), sillä säät eivät ole vielä otolliset lyhythihaiselle (toim. huom. ja nimenomaan tällä ruskealla villapaidalla sillä kaikki muut olivat kuivumassa).
Kuvasta näette myös uuden tai siis vanhan tukkatyylini. Aloitin joskus ennen joulua urakan etutukan kasvattamiseksi pois. Lupasin itselleni, että uuteen vuoteen asti on kasvatettava. Päätös palata takaisin etutukkaan oli äkkinäinen mutta oikea. Se sivuliehu ei oikein koskaan tuntunut omalta... Ja itsekynitty uusi otsatukka kuvastaa paremmin sotkuista luonnettani! Kuten huomaat, en ole edelleenkään purkanut kaikkea muuton jäljiltä. Lisäksi tapani on matkan jälkeen iskeä kaikki huoneen lattialle ja matkalaukkukin yleensä hengailee paikalla pitkän aikaa.

Raivasin itseasiassa huoneestani toista nurkkaa siistiksi kuvaa varten. Kuinkas kävikään, kuva itsestäni sotku takanani olikin paljon dramaattisempi... Joten mitä sitä "lievää sekasortoa" siis enää peittelemään! His & Hers presents, Maria's room as it should be...

Ale/ Rea

Kurjan budjetin myötä en ole juurikaan alennusmyyntejä kierrellyt (yritän säästää, jotta pääsen Kanadaan kesällä). Tiedän kokemuksesta, että jos ei ole varaa niin alennusmyyntiaikaan on parempi kiertää kaupat kaukaa, muuten harmittaa. Puolivahingossa ostin kuitenkin pari villatakkia ja yhden topin (piti ootella puolisen tuntia kauppakeskuksessa kanssanisäkästä, mitä muutakaan olisin voinut tehdä?!) ja 4 paria korvakoruja (hollantilainen kämppis pyysi seurakseen kaupungille joten en voinut muuta kuin lähteä nimimerkillä twist my rubber arm). Noh, ei näistä ostoksista vielä nälkäkuurille joudu. "Villa"takkien hinta ei ollut kovin suolainen, nimittäin kympin kipale (Lindex). Korvikset oli -75 % eli hinta ei ylittänyt edes kahta euroa/ pari.

Kuvassa ylläni on siis alesaaliista Lindexin villatakki (9,95 €) sekä Glitterin korvikset (1,15 €). Housut vanhat kirpparilta muutamalla eurolla lunastetut sekä alla jo aikaisemmin nähty toppi/tunika (Lindex). Huomaa värikoordinaatio korvisten ja sukkien kohdalla! Tiedän mitä ajattelet... jotkut ne vaan osaa!

Alla vielä kuva näistä neljästä korvisparista. Vasemmalla ylemmän kuvan sydämmet tarkemmin. Ostin samanlaisia kahdet, sillä en osannut päättää väriä. Tennismailat tuntuivat melko hupaisilta, sillä minut tuntevat tietävät, etten ole mikään kovin urheiluhullu... No jos tuntemattomat sentään menisivät lankaan. Violeteissa lehdeissä viehätti värin sekä aiheen lisäksi materiaali: jokseenkin halvan oloinen muovi. Kuvassa näkyy myös vilaus muusta korukokoelmastani sekä aurinkolasit vahvuuksilla jotka luovat efektin "kärpänen joka törmäilee esineisiin". Jos et usko niin tule kylään ja pistä ne päähän.

Nyt kaikille hyvää yötä ja ensi viikolla ehkäpä yhteispostausta keikkapukeutumisesta, eiks niin Tuomas?!

Menneen talven lumia

Valkoinen on kliininen väri, jota usein tapaamme vain sairaaloissa tohtorien yllä tai talvella ulkona, kun katsomme ikkunasta ulos. Jälkimmäistä määritelmää pitänee tosin tarkentaa vuosien edetessä. Tietysti valkoinen t-paita on vanha tuttu samoin, kuin serkkunsa kauluspaita. Harvemmin tulee vastaan muita vaatekappaleita, jotka rehvastelisivat valkean hehkullaan.

Veli Valkoinen tunnetaan hankaluudestaan; siinä näkyvät kaikenlaiset tahrat (paitsi valkoiset ja värittömät). Mitä iloa tästä valon aallonpituudesta sitten on meille? Noh, sehän on valovoimaisin kaikista väreistä. Toisin sanoen rusketuksesi korostuu huomattavasti, jos pukeudut valkoiseen. Käytän itse tätä tekniikkaa mielelläni talvisin, kun oman ihoni sävy on siirtynyt askeleen lähemmäs mannapuuroa.

Valkea takkini on ostettu joulun jälkipäivinä Jyväskylästä, SPR:n kirpparilta. Olin iloinen tämän löytäessäni, koska kuten mainittua, minä ja valkoinen olemme liian usein erossa. Halpakin tämä oli, kuin mikä. Pari euroa ja sekin otettu henkilökohtaisesta kaljakassasta, hyvä minä!
Takin alla on vihreään taittuva vaalea kauluspaita, jonka hankin kesällä UFFilta muutamalla eurolla. Samalla etapilla käteeni tarttui myös ulkoilmassa käytettävä vetoketjullinen takki, joka oli väriltään hyvin lähellä tätä paitaa. Ajattelin heti, että en voi erottaa näitä kahta, sehän olisi, kuin ottaisi vastasyntyneen lapsosen pois äitinsä povelta. Ostin siis molemmat, mutta puhutaan siitä takista enemmän, kun ilmat sen sallivat.
Kauluspaidan alla on niin ikään joulun alla H&M:ltä ostettu valkoinen t-paita, jossa on positiivista mielialaa herättäviä värikkäitä raitoja. Paita oli alennusmyynnistä ja maksoi jotain kahden ja kolmen euron väliltä. Yleensä ostan kokoa L tai M, kun on kyse t-paidoista. Tässä yhteydessä tein poikkeuksen, koska olen alkanut välittää suuremmista paidoista (ihan kuin olisin joskus maininnut tästä...) eli tämä paita on kuin onkin kokoa XL. Mitäköhän keksin seuraavaksi?? Ponchon? Kukkamekon? Neljän hengen retkiteltan??!
Housut ovat H&M:ltä ja niistä onkin jo puhuttu harmaan (epä)värin yhteydessä.

Tahtoisin kuitenkin kiinnittää huomionne rintapielessäni komeilevaan rintarossiin. Sen toi pukki. Tässä rintaneulassa esiintyy palvomani supersankari She-ra (He-manin kaksoissisko). She-ra taistelee ystäviensä kanssa pahaa Hordakia ja tämän kätyreitä vastaan ja on samalla kokopäiväinen prinsessa.

Se ihana violetti mekko

Tein pari mukavaa mekkolöytöä kirpputorilta männäviikolla. Tässä esittelyssä näistä toinen eli vanha violetti, jossa mustia pieniä raitoja (ei taida näkyä kuvassa vaikka kuinka siristää, kiitos Suomen talven sekä hyvän valaistuksen). Kirpputoreilta etsinkin useimmiten mekkoja, takkeja, hameita, laukkuja sekä kenkiä. Topit niin usein kulahtaa pesussa ja ovat mallia napa näkyy. Tietysti iäkkäämmät, kunnon kankaasta tehdyt kestävät pidempään, mutta jostain syystä niitä ei muista etsiskellä. Housut puolestaan ovat siinä mielessä kinkkiset, että oikeaa kokoa tuntuu olevan vaikea löytää. Vaikka tyylin puolesta olisikin mukava pöksy niin voisi toiseen lahkeeseen kutsua kaverin kylään tai housut on kokoa barbie... Noh, yrittänyttä ei laiteta.

Palataanpa takaisin tähän kuvaan. Kyseinen uusi lempparimekkoni maksoi siis 4,5 e SPR:n Kontissa. Mekossa viehättää erityisesti muoto yhdistettynä väriin. Tuskin esim. harmaana olisi mekko aivan yhtä mieluinen. Mekko löytyi retro-osastolta ja päästää väriä vanhan kansan malliin (= omien havaintojeni mukaan nykyrytkyt hyvin harvoin päästävät väriä). Keskivartaloani korostamaan asetin vanhan kirpputorilta löytämäni vyön, jonka hinta on vaipunut unholaan. Erinomainen vyö vyötäröä kaunistamaan! Jalassa taitaa olla myös housut näin talviaikaan, eli olisko Jim&Jill mustat alaspäinkapenevat housut, jotka ostin ennen kuin pilli oli taas muotia. Muuta huomioitavaa kuvasta: kuten huomaatte, en ole vielä täysin purkanut muuttokuormaani. Syytän lumen tuloa sekä poliittista epävarmuutta maailmalla.

Uudessa asumuksessani on valitettavan vähän kaappitilaa: käytössäni on pelkästään yksi hyllykaappi sekä tupla henkarikaappi. Vaatteet mahtuvat toki, mutta eivät kovin käytännöllisesti. Ajattelinkin pistää kirpparipöydän pystyyn taikka lahjoittaa osan vaatteista pois. Tähän liittyen ks. vanha kirjoitukseni toisesta blogista koskien kirpparille päätyvien tavaroiden valitsemista ja sen vaikeutta.